Riikka Autio
1.11.2019
Rohkeus on muutoksen edellytys. Status quo säilyy, jos kukaan ei avaa suutaan, eli kehityksen moottoriksi tarvitaan pelottomia avauksia ja avoimuutta tukevaa ilmapiiriä.
Asiaintilaan vaikuttaminen vaatii omaan asiaan uskomisen lisäksi erityistä rohkeutta avata portti muutokseen väistämättä liittyvälle epämukavuusalueelle sekä taitoa viestiä sopivan vaikuttavasti. Muutosviestintä ei onnistu yli- tai aliampuvin keinoin, vaan se vaatii erityistä osaamista ja taitoa.
Pohjalaiset ovat kuuluisia voimakkaasta tahdostaan ja itseluottamuksestaan. ”Vaatimattomuus kaunistaa” -sanonta on todennäköisesti lähtöisin jostain aivan muualta kuin lakeuksilta. Kotiseutumme tunnetaan yritteliäisyydestä, ja yrittäminen jos mikä vaatii poikkeuksellista rohkeutta ottaa riskejä. Suomen mittakaavassa Pohjanmaalla on todennäköisesti keskivertoa enemmän uskoa omaan tekemiseen ja rohkeutta tehdä asioita.
Häjy historia ja monet vanhat sanonnat – kenties omakohtainen kokemuskin – kuitenkin viittaavat siihen, että pohjalaisten viestintätaidoissa saattaisi olla parantamisen varaa. ”Kerran on papin edessä vannottu” -mentaliteetti ei enää riitä. Viestinnän ja tunteiden välinen yhteys on kiistaton – siksi niitä molempia tarvitaan. Vaikuttaminen ja muutosjohtaminen toimivat, kun sekä tunteet että viestintä ovat mukana vaikutinarsenaalissa ja niitä käytetään taitavasti sekä sopivassa suhteessa.
Rohkeus avata suu tuo aina mukanaan haasteen osata tehdä se taitavasti. Moni on varmasti kokenut perhepiirissä, työpaikalla tai harrastuksissa tilanteen, jossa viestintä on epäonnistunut. Toisinaan oma loistoajatus tai halu luoda parempi huominen valuvat viemäriin huonosti suunnitellun avauksen tai surkean verbaliikan takia. Adrenaliinipiikki saattaa sulkea supliikiltakin puhujalta aivojen järkipiirin. Liika tunne voi tahrata taitavankin sanasepon musteen.
Muutos edellyttää rohkeuden ohella erityisiä viestintätaitoja. Muutosta tavoittelevan viestijän – yksilön tai organisaation – kannattaa käsitellä aihetta asiallisesti ja eri kanteilta katsoen. Tehokas keino oman näkemyksen läpiviemiseen on eräänlainen oivalluttava johtaminen, jossa viestijä ohjaa vastaanottajan ajattelua rakentavasti ja saa vastaanottajan ainakin näennäisesti itse oivaltamaan, että asian kuuluu mennä juuri niin kuin viestijä on esittänyt.
Yhteisö- ja yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi tunnepuuskassa oksennettu viesti kannattaa yleensä jättää hetkeksi lepäämään. Kokemus osoittaa, että jopa täysin negatiivisen sisällön saa käännettyä yhteistyötä tukevaan rakentavaan muotoon, kun antaa kuohunnan ensin laantua. Kannattaa nukkua yön yli tai edes laskea kymmeneen.
Rakentava palaute on muutoksessa hyödyksi ja tarpeen. Myönteinen kehitys on todennäköisempää yrityksissä ja yhteisöissä, jotka ovat tarpeeksi avoimia ja nälkäisiä, mutta myös vahvoja ja rohkeita käyttämään palautetta rakennusaineenaan. Laaduton, asiaton, yliampuva tai kohderyhmän kanssa eri kieltä puhuva viestintä sen sijaan on vaaratekijä, sillä se voi romuttaa hetkessä myönteisen kehityksen ja hyvänkin tavoitteen.
Viestintä ei ole amatöörien kevyttä huvia, vaan asiantuntijoiden käsissä huippuunsa taipuva äärettömän voimakas ja vaikuttava väline. Sen väärinkäyttöä on syytä välttää ja pyrkiä kaikin keinoin estämään.
Kehityksen tukkona olevien totunnaisuuksien karsimiseksi ja tuoreiden, eteenpäin vievien voimien vapauttamiseksi tarvitaan rohkeaa luovaa ajattelua sekä vahva maaperä. Siinä innovaatiot ja myönteinen muutos pääsevät puhkeamaan kukkaan, kun niitä ruokitaan riittävästi taitavalla ja ammattimaisesti toteutetulla viestinnällä.
Viulevan Riikka Aution kirjoittama artikkeli on julkaistu alun perin Vaasa Insider -portaalissa 1.11.2019.