Riikka Autio
31.5.2019
Suomalaisten Venäjän-kauppaa käyvien yritysten näkemykset kehityksen suunnasta vaihtelevat suuresti. Pohjalaisittain vahvan koneet ja laitteet -toimialan osuus kokonaisviennistä on laskenut. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia voidaan hakea Venäjän painopistealoilta, kuten ympäristö- ja metsäsektorilta. Venäjän protektionismi ja lokalisointitavoitteet edellyttävät suomalaisyrityksiltä määrätietoista strategista suunnittelua ja luovaa mukautumista.
Suomen Tullin tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilän mukaan maakuntatilastot osoittavat, että Pohjanmaan maakunnan osuus koko Suomen tavaraviennistä on ollut jo vuosia kuuden prosentin luokkaa. Vuoden 2018 tammi-kesäkuuta koskevan tilaston mukaan osuus oli 5,6 prosenttia (1 796 miljoonaa euroa), kun se vuotta aiemmin oli 6,0 prosenttia. Etelä-Pohjanmaan osuus pysyi 1,0 prosentissa. Keski-Pohjanmaan osuus oli 3,0 prosenttia ja Pohjois-Pohjanmaan osuus oli 3,3 prosenttia ja molemmat osuudet kasvoivat hieman edellisvuodesta.
Saman maakuntatilaston mukaan Pohjanmaan maakunnan yritysten viennin kokonaisarvo oli 3 507 miljoonaa euroa ja siitä 96,0 prosenttia oli teollisuuden tuotteita. Edellisvuodesta oli hienoista kasvua.
Pohjanmaan maakunnassa oli vuoden 2018 tammi-kesäkuussa kaikkiaan 631 vientikauppaa harjoittanutta toimipaikkaa, joiden tavaroiden ulkomaankaupan arvo yli 5000 euroa. Näistä 51 prosenttia kävi ulkokauppaa. Vientiyrityksistä yksityisomistuksessa oli 73 prosenttia ja ulkomaalaisomistuksessa oli 27 prosenttia.
Suomen Tullin vuoden 2018 tilastojen tietojen mukaan Suomen tavaravienti Venäjälle supistui 3 prosenttia ja oli 3,3 miljardia euroa. Tuonti Venäjältä kasvoi 12 prosenttia ja oli 9,3 miljardia euroa. Venäjän-vientimme painopisteenä pitkään olleen koneet, laitteet ja kuljetusvälineet -toimialan arvo oli 1,454 miljardia euroa, joka on 43,7 prosenttia koko tavaraviennin arvosta.
Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna toimialan vienti oli suurinta vuonna 2012, jolloin sen arvo oli 1,9 miljardia euroa. Pakotteiden voimaantulon ja Krimin tilanteen kärjistymisen seurauksena toimialan vienti kuitenkin romahti ja oli vuonna 2015 enää 1,1 miljardia euroa. Pakotteiden ohella ja jopa niitä merkittävämmin pudotukseen vaikuttivat öljyn maailmanmarkkinahinnan sukellus sekä siitä seurannut venäläisten investointikyvyn heikkeneminen.
Tullin vuoden 2018 tilastojen mukaan koneet ja laitteet -toimialan vienti Venäjälle jäi 0-tasoon edellisvuoteen verrattuna. Kasvun pysähtyminen johtui mm. heikosta ruplasta, erityisesti valtionhallintoon kytkeytyneisiin hankintoihin vaikuttavasta tuonninkorvausohjelmasta ja alhaisempien hintojen maiden laitetuonnin kasvusta.
Pohjalaista mediaa seuraamalla on mahdotonta päätellä seudun Venäjän-viennin aktiivisuutta, sillä aiheesta uutisoidaan harvakseltaan. Tulliltakaan ei saa tarkkoja tietoja Pohjanmaan maakunnan yritysten Venäjän-viennin kehityksestä. Laajempi mediatarkastelu antaa osviittaa haasteiden lisääntymisestä, mutta selvityksissä ja keskusteluissa tulee esiin myös paljon hyviä uutisia.
Suomalais-Venäläinen kauppakamari (SVKK) selvittää kahdesti vuodessa Venäjän-kaupan näkymiä ja yritysten käsitystä toiminnan kehittymisestä. Vaikka kevään 2019 barometritutkimuksen tiedot kertovatkin näkymien heikkenemisestä, myös positiivisia viestejä tuli: Noin neljäsosa raportoi liiketoiminnan kasvua ja lähes puolet liiketoiminnan pysymistä nykytasolla Venäjällä. Teollisuus on heikentynyt, mutta kaupan alalla on ollut kasvua. Viennin kasvuun uskoi 40 prosenttia vastaajista, ja nykytason säilymiseen uskoi hieman alle puolet. Viennin supistumiseen uskoi noin 10 prosenttia ja osuus säilyi ennallaan syksystä. Optimistisimmat viennin näkymät ovat barometrin mukaan palveluiden, kuljetuksen ja suunnittelun alalla.
Pohjalaisten Venäjän-kauppaa käyvien yritysten näkemykset ovat kahtalaisia: toiset kertovat tilanteen parantuneen, kyselyjen lisääntyneen ja aktiivisuuden kasvaneen, kun taas toisilla tahdonvoima on vähällä loppua erilaisten, oman vaikutusvallan ulkopuolelta tulevien vaikeuksien takia. Rahoitus, sertifikaatit ja monet arkipäiväiset menettelytavat ovat monimutkaistuneet uusien asetusten seurauksena. Ennakoitavuuden puute on epämieluinen riski, ja yritysten sietokyvyllä on ymmärrettävästi rajansa.
Olisi mielenkiintoista tietää paikallistasolla, miten pohjalaiset vientiyritykset kokevat Venäjän-markkinan nykytilanteen, mitkä keskeiset haasteet ovat ja millä keinoin ne selätetään. Millaista tukea paikalliset Venäjän-vientiä harjoittavat ja sitä suunnittelevat yritykset tarvitsisivat? Voisiko tässä olla tilaa paljon puhutulle pohjoismaiselle yhteistyölle? Tiedon, kokemusten ja parhaiden käytäntöjen jakaminen voisi olla hyödyksi niille, jotka tuskailevat haasteiden lisääntymisen takia.
Voitaisiinko Pohjanmaan alueella idättää yhdessä innovoimalla uusia Venäjä-liiketoiminnan siemeniä?
Suomen Tullin tilastotiedot perustuvat Riikka Aution 3.5.2019 tekemään Suomen Tullin tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilän haastatteluun, jossa Penttilä selvitti pohjalaisten yritysten vienti- ja tuontiaktiivisuutta Suomen tullin vuosittaisen maakuntatilaston tietojen pohjalta. Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2018 (1-6) -tilasto on luettavissa tästä linkistä.
Täällä ovat nähtävillä SVKK:n kevään 2019 barometritiedot.
Viulevan Riikka Aution kirjoittama artikkeli on julkaistu alun perin Vaasa insider-portaalissa 31.5.2019.