Kansainvälistyminen kannattaa aloittaa naapurista eli Pohjoismaista ja Venäjältä

Pohjoismainen yhteistyö kuuluu perusruokavalioon ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Käsite saattaa silti pysyä mysteerinä jopa vientikaupan parissa työskentelevälle, jos tämä suuntautuu intensiivisesti itään tai muuhun ilmansuuntaan.

Yhteistyö tuo pohjoismaisille yrityksille kilpailuvoimaa globaaleihin neuvottelupöytiin. Alueemme kansainvälisyys on kuitenkin paljon laajempaa kuin vain Pohjoismainen ulottuvuus. Kansainvälistä kauppaa käydään ympäri maailman. Kustannussyistä kansainvälistyminen kannattaa aloittaa naapurimaista, ja valtava Venäjä on monilla toimialoilla selvittämisen arvoinen vaihtoehto.

Ruotsinkielinen rannikko-Pohjanmaa on monessa mielessä kallellaan länteen. Vuosikaudet ilmiö tuli esiin lähes yksinomaan arjen puheissa: Työpaikkojen kahvipöydissä ja sosiaalisessa mediassa naiset jakavat Tukholman-reissujensa tunnelmia. Monen jälkikasvu on löytänyt opinahjonsa Uumajasta tai rakentanut kotipesänsä Tukholmaan. Kuulemma monissa kodeissa seurataan Ruotsin mediaa ja ollaan perillä kotimaisten sijaan länsinaapurin musiikkitaivaan tähdistä ja poliittisesta elämästä. Onko tämä sitä kuuluisaa pohjoismaista yhteistyöstä?

Väännetään pohjoismaista yhteistyötä rautalangasta

Yrittäjän kannattaa verkostoitua ja ymmärtää päivänpolttavia asioita. Siksi olen ollut viimeisen vuoden aikana korvana monissa alueellista kehitystä, kansainvälisyyttä ja viestintää sivunneissa foorumeissa Vaasassa. Lyhyt kokemus osoittaa, että pohjoismainen yhteistyö on huulilla kaikkialla, missä puhutaan seudun tulevaisuudesta ja menestyksestä.

Havainto on mielenkiintoinen! Miten on mahdollista, että Venäjä on tähän saakka blokannut Pohjoismaat mieleni syövereistä lähes täysin? Käsitys pohjoismaisesta yhteistyöstä onnistui kauan piirtymään lähes yksinomaan naisten matkaraporttien kautta, vaikka todellisuudessa se onkin jotain aivan muuta. Mutta mitä se käytännössä tarkoittaa?

Olen aina työskennellyt kansainvälisessä B2B-kaupassa ja kommunikoinut mm. skandiyritysten kanssa, joten minulla on aavistus pohjoismaisesta yhteistyöstä. Pieni pilke silmäkulmassa kysyin asiaa kuitenkin EnergyWeekillä eräältä alueelliselta vaikuttajalta, jonka mukaan hyvin monet yritykset kansainvälistyvät yhdessä länsinaapurimme kanssa. Vienti tai tuonti aloitetaan Ruotsista, koska se on luontevinta yhteisen kielen ja maantieteellisen läheisyyden ansiosta.

Pohjoismaat ovat yhdistäneet voimiaan esimerkiksi tutkimuksessa, koulutuksessa, logistiikassa ja teknologiassa. Yhteispohjoismaisen joukkueen kilpailukyky, neuvotteluvoima ja vaikuttavuus ovat paremmat kuin jokaisen yksin.

Yritysten näkökulmasta pohjoismainen yhteistyö on eri sektoreilla rakennettavaa kumppanuutta, jonka tähtäimessä on parantaa kilpailukykyä ja mahdollisuuksia globaaleissa kisakaukaloissa, mutta se on myös pohjoismaisten yritysten keskinäistä kaupankäyntiä.

Pohjoismainen yhteistyö on huomattava osa Rannikko-Pohjanmaan ja Vaasan Seudun kansainvälisyyttä. On kuitenkin tärkeää muistaa, että alueemme menestys globaalissa mittakaavassa on paljon Pohjoismaita laajempi ulottuvuus. Mitä enemmän eri suunnat ovat mukana asialistoilla, sitä laajempi yrityskenttä hyötyy keskusteluista.

Mitä kauemmas kotoa lähdetään, sitä kalliimmaksi menestyksen luominen tulee.

Epävarmuudesta huolimatta Venäjän jättimarkkina on harkitsemisen arvoinen

Sarjayrittäjä ja sijoittaja Kim Väisänen totesi Etelä-Pohjanmaan vientipäivässä Seinäjoella helmikuussa, että mitä kauemmas kotoa lähdetään, sitä kalliimmaksi menestyksen luominen tulee. Jo pelkästään kustannussyistä yritysten kannattaa aloittaa kansainvälistyminen naapurimaista. Pohjoismaiden lisäksi Suomella on rajanaapurina Venäjä ja sen kanssa on yhteistä itärajaa yli 1 340 kilometriä.

Venäjä on asukasluvultaan 27 kertaa Suomen kokoinen jättimarkkina ja varteenotettava vaihtoehto kaupankäyntiin monilla toimialoilla. Venäjällä kehityksen pääkohteita ovat mm. kaupunki-infrastruktuuri, asuntorakentaminen, ympäristöala, terveydenhuolto, koulutus, digitalisaatio ja metsätalous. Niistä voi löytyä yhteistyömahdollisuuksia tuonninkorvausohjelmasta, sanktioista, ostovoiman heikkenemisestä ja muista epävakauttavista tekijöistä huolimatta.

Suomalais-Venäläinen Kauppakamari SVKK on linjannut uudeksi strategiakseen: Me yhdistämme suomalaisen osaamisen ja mahdollisuuksien Venäjän. Ennen kaupankäynnin aloittamista tai myyntien hiipuessa on tärkeää selvittää kohdemarkkinan tilanne ja tuottopotentiaali ja mukauttaa oma toiminta siihen. Menestyminen edellyttää kysyntää tai tarvittaessa sen synnyttämistä. On aihetta tutkia tarkemmin valtavaa Venäjän-markkinaa ja yhteistyömahdollisuuksia.

Artikkeli on julkaistu alun perin @Vaasa insider 22.5.2019.

Viuleva tarjoaa pk-yrityksille työkaluja kansainvälistymisen strategiaan sekä kansainväliseen markkinointiin ja viestintään. Parinkymmenen vuoden kokemus kaupasta Euroopan ja erityisesti venäjänkielisten maiden kanssa antaa meille valmiudet toimia proaktiivisena kumppanina kansainvälisen markkinoinnin suunnittelussa ja toteutuksessa.

Kansainvälisyys

Markkinointi-strategia

Viestinnän suunnittelu

Viestinnän toteutus

Brändin rakentaminen

Kansainvälistyminen kannattaa aloittaa naapurista eli Pohjoismaista ja Venäjältä

Pohjoismainen yhteistyö kuuluu perusruokavalioon ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Käsite saattaa silti pysyä mysteerinä jopa vientikaupan parissa työskentelevälle, jos tämä suuntautuu intensiivisesti itään tai muuhun ilmansuuntaan.

Väännetään pohjoismaista yhteistyötä rautalangasta

Mitä kauemmas kotoa lähdetään, sitä kalliimmaksi menestyksen luominen tulee.

Epävarmuudesta huolimatta Venäjän jättimarkkina on harkitsemisen arvoinen

Voimmeko auttaa?

Tai kerro tarpeestasi, niin otamme yhteyttä:

Sivustomme käyttää evästeitä