Riikka Autio
17.7.2019
Aiemmassa artikkelissa käsiteltyjen ympäristösektorin sekä Smart City -teeman ja digitalisaation lisäksi Suomalais-Venäläisen kauppakamarin SVKK:n toimitusjohtaja Jaana Rekolainen mainitsee nouseviksi aloiksi Venäjällä teollisuuden investoinnit, maatalouden, metsätalouden, terveysteknologian ja koulutuksen.
Vahva luottamus suomalaisiin tuotteisiin ja toimijoihin juontaa juurensa historiasta. Tänään erona on se, että suomalaisten toimittajien on pystyttävä tarjoamaan paikallisille toimijoille aidosti lisäarvoa ja pelkän raudan sijaan kokonaisratkaisuja.
Terveysteknologia ja kaikki terveyteen liittyvä on nousussa Venäjällä. Terveysteknologian alalla 80 prosenttia tuotteista on tuontitavaraa siitä huolimatta, että kotimaisuusastetta halutaan nostaa. Tavoitteena on pidentää venäläisten eliniänodotetta, mikä asettaa paineita terveydenhuollolle.
Kysymys kuuluu: miten suomalaisyritykset voisivat kehittää terveydenhoito- ja hoivakonsepteja ja tukea kehitystä Venäjällä?
Venäjän haluun vahvistaa kotimaista osaamista ja teollisuutta liittyy väistämättä tarve kehittää koulutusjärjestelmää. Suomalaisyrityksille voisi tähän liittyen heittää pallon miettiä tarkemmin, mitkä osat korkeatasoisessa koulutusjärjestelmässämme sopivat kaupallistettaviksi vientituotteiksi ja miten ne voitaisiin konseptoida nykyistä toimivammiksi vientiartikkeleiksi. Rekolainen näkee vientimahdollisuuksia niin yleissivistävän kuin ammatillisen koulutuksen alalla ja pitää kaupallistamista sekä konseptointia keskeisinä mahdollisuuksina.
Rekolainen nostaa esiin myös yliopistollisen maksullisen tutkimustoiminnan mahdollisuudet Suomessa.
– Tällä hetkellä painopiste on suuntautunut Kiinaan ja muihin maihin, joista haetaan opiskelijoita. Kiinnostusta maksullisen tutkimustoiminnan tarjoamiseen esimerkiksi metsäalalla voisi olla myös suomalaisilla yliopistoilla, Rekolainen sanoo.
Teollisuuden kapasiteetti käy Venäjällä täysillä ja on pian käyttöikänsä päässä. Investointilaitteiden tarve on edessä, ja siinä suomalaisyritykset ovat etulyöntiasemassa. Kone- ja laitevienti on ollut Suomen vahvuus vuosikymmenet. Venäläiset puolestaan luottavat kokemuksensa myötä suomalaisiin ratkaisuihin ja toimijoihin.
– Miljoonien investointeja laitetaan nykyisin suomalaisten toimittajien varaan, koska Venäjällä tunnetaan suomalaisten tuotteiden ja tekemisen laatu ja toimintavarmuus. Ratkaisevaa on myös varaosien ja huollon saatavuus, Rekolainen selvittää.
Huippulaadustaan huolimatta suomalaisetkaan toimijat eivät pärjää enää myymällä pelkkää rautaa. Sen sijaan on tarjottava ratkaisuja ja kokonaisuuksia, jotka tuovat merkittävää hyötyä asiakkaalle ja loppukäyttäjälle. Tästä hyvä esimerkki on suomalainen Kone, jonka ratkaisujen tavoitteena on tehdä kotiintulo ja elämä ylipäätään helpommaksi ihmisvirtojen liikkumista sujuvoittamalla.
Rekolaisen mukaan metsäsektori on ollut Venäjällä nosteessa jo pidempään ja metsäkonevalmistajilla on mennyt jo vuosia hyvin. Venäläisiä kiinnostaa suomalainen metsänhoito-osaaminen kokonaisuudessaan. Istutukseen liittyvän asiantuntemuksen lisäksi suomalaisilla on paljon hyödyllistä ja tarpeellista teknologiaa.
– Venäjällä on paljon tehdashankkeita, joihin saattaisi olla mahdollista päästä mukaan, Rekolainen kertoo.
Asiantuntijoiden mukaan metsäala on Venäjän talouskehityksen veturi tulevaisuudessa. Strategian avulla on onnistuttu vähentämään tukkipuun vientiä Venäjältä ja stimuloimaan uusien puunjalostustehtaiden kehittämistä. Tämän oletetaan olevan tulosta metsien käyttöön liittyvien ensisijaisten investointihankkeiden suunnitelmallisesta kehittämisestä.
Venäjän tilastokeskuksen Rosstatin tietojen mukaan lähes koko puunjalostusteollisuus kasvaa. Verrattuna vuoden takaiseen tammi-toukokuussa 2019 esimerkiksi puuvalmisteisten tuotteiden valmistus kasvoi 8,6 prosenttia, paperin valmistus kasvoi 6,8 prosenttia ja alan vienti kasvoi aktiivisesti. Myös laudan ja tukkien valmistus kasvoi 7,4 prosenttia, polttoainegranulaatin määrä kasvoi 20,7 prosenttia, polttoainebrikettien määrä kasvoi 39 prosenttia ja tehdasvalmisteisten puutalojen määrä peräti 51,9 prosenttia.
Seuraavassa artikkelissa käsittelen Rekolaisen vinkkejä Venäjän-markkinoille aikoville suomalaisyrityksille ja hänen suosittelemiaan korjausliikkeitä Venäjän-viejille, joille venäläisten heikko ostovoima ja viennin haasteet ovat nostaneet tietä pystyyn.
Viulevan Riikka Aution kirjoittama artikkeli on julkaistu alun perin Vaasa insider -portaalissa 17.7.2019.