Riikka Autio
29.1.2020
Vaasan Yrittäjät järjesti tammikuussa historiansa ensimmäisen Vientifoorumin. Yhteisössä on tarkoitus jakaa vientikaupan kokemuksia ja oppeja sekä tukea yrittäjiä viennin haasteissa. Keskusteluissa nousivat esiin vahvasti kokemukset kaupankäynnistä länsinaapurimme ja jopa Japanin kanssa, kun taas kysymys kiinnostuksesta Venäjän-kauppaan sai väen lähinnä kavahtamaan.
On monia syitä, miksi Venäjä-kauppa tulee Vaasan Seudulla varsin vähän esiin julkisuudessa ja keskusteluissa.
Alueemme elinkeinoelämää hallitsevat energia-alan yritykset, joiden tuotannosta valtaosa menee vientiin, myös Venäjälle. Nämä suuret toimijat vastaavat myös vientituotteiden markkinoinnista, myynnistä, toimittamisesta ja jälkimarkkinoinnista Venäjälle ja ovat se arvoketjun lenkki, joka on tekemisissä venäläisten asiakkaiden kanssa.
Isojen toimijoiden alihankintaverkostoon kuuluvat alueemme yritykset sen sijaan eivät ole tekemisissä venäläisten loppuasiakkaiden kanssa, ja kohdekulttuuri pysyy heille valitettavasti vieraana. Myönteiset kokemukset eloisasta, lämminsydämisestä sekä vieraanvaraisesta kansasta eivät näin pääse leviämään alueellemme, vaan mielikuvat rakentuvat negatiivisten uutisten ja kauhutarinoiden kautta.
Venäjän erottaa myös korkea kielimuuri. Länteen päin lähteminen sujuu kuin laulaen yhteisen viestintävälineen ansiosta. Idässä sen sijaan kaikki on toisin aakkosista alkaen, joskaan edes aakkostyömaa ei ole mahdoton este – vain 33 kirjainta.
Takavuosikymmeniin verrattuna myös englannin kielen taito on kehittynyt Venäjällä huimasti, ja nuoremmat sukupolvet kommunikoivat sujuvasti kansainvälistä businesskieltä käyttäen. Niin kaupankäynti kuin vieraisiin ihmisiin ja kulttuureihin tutustuminen onnistuu parhaiten, kun on yhteinen kieli, ja siksi myös tulkkaus- ja käännöspalveluiden käyttö on järkevää kanssakäymisessä venäläisten kanssa.
Vaasan Seudun yritysten ja ihmisten pysyminen etäällä Venäjästä johtuu valitettavasti myös pelosta. Tämä oli yksi vastaus Vientifoorumissa esittämääni kysymykseen ”Miksi Venäjästä ei puhuta Vaasan seudulla?”. Pelko on osin seurausta historiasta ja nykytilanteesta, joita värittävät ennakoimattomuus ja epävarmuus. Ennen kaikkea pelko johtuu kuitenkin tietämättömyydestä ja ennakkoluuloista vierasta kohtaan.
Venäjä on hyvin monille alueemme ihmisille ventovieras ja täysin tuntematon, ja sellainen pelottaa ihmistä. Pelko maalaa ennakkoluuloja ja uhkakuvia, jotka saavat ihmisen pysyttelemään kaukana kuvitelluista vaaroista.
Ennakkoluulojen määrä Venäjää ja venäläisiä kohtaan tuntuu lisääntyvän, mitä kauemmas länteen itärajalta edetään. On kuitenkin väärin ja menetys katsoa karsaasti vieraita, sen me opimme jo lapsuuden kasvatuksessa.
Asennemuutoksessa riittää alueellamme työsarkaa!
Venäjä on valtavan potentiaalin lähimarkkina sekä looginen suunta kaupankäynnille ja monenlaiselle innovatiiviselle yhteistyölle. Olen käsitellyt aiemmissa artikkeleissani Venäjällä nosteessa olevia toimialoja ympäristöä, digitalisaatiota ja smart city -teemaa, koulutusta, terveysteknologiaa, teollisuuden investointeja sekä maa- ja metsätaloutta.
Näillä sektoreilla olisi hyvin todennäköisesti mahdollisuuksia myös Pohjanmaan elinkeinoelämälle ja oppilaitoksille. Tarvitaan vain rohkeutta ja halua muuttaa tuntematon tutuksi.
Vähäinen kiinnostus Venäjää kohtaan oudoksuttaa ja harmittaa Venäjän-tuntijaa. Millä tavoin alueellamme voitaisiin lisätä aktiivisuutta ja kasvattaa kiinnostusta Venäjää kohtaan? Monet toimijat olisivat valmiita tekemään töitä tilanteen parantamiseksi. Mistä aloitetaan?
Viulevan Riikka Aution kirjoittama artikkeli on julkaistu alun perin Vaasa Insider -portaalissa 29.1.2020.