Riikka Autio
3.7.2019
Venäjä haluaa kulkea globaalien trendien kärjessä. Asukkaiden elinympäristön ja yritysten toimintaympäristön kehittämiseen panostetaan voimakkaasti ja väestönkehityksen ja kaupungistumisen haasteita ratkaistaan määrätietoisesti hallituksen vahvistamien kansallisten digitalouden hankkeiden avulla.
Eteläranta 10 on suomalaisen elinkeinoelämän vaikuttamisen ydin. Sieltä käsin myös Suomalais-Venäläinen kauppakamari SVKK luo mahdollisuuksien verkostoa suomalaisten ja venäläisten yritysten yhteistyölle. Mielenkiintoinen kysymys on, millä aloilla huomisen mahdollisuudet luuraavat Venäjällä.
SVKK:n toimitusjohtaja Jaana Rekolainen tuntee Pohjanmaan maakunnan Venäjän-kaupassa aktiiviset toimijat, jotka ovat SVKK:n jäseniä. Vaasan seudulla ne ovat vahvoja energia- ja teknologiasektorin yrityksiä. Seinäjoella yritykset edustavat elintarvike- ja maatalousteknologiaa. Nämä alat ovat kasvavia myös Venäjällä, mutta protektionismi rajoittaa ulkomaisten yritysten mahdollisuuksia.
Rekolaisen mukaan monilla aloilla avautuu liiketoimintamahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille, kunhan ne onnistuvat läpäisemään tuonninkorvausohjelman suojamuurin. Otetaan ensin luupin alle smart city -teema ja Venäjän valtava jätehaaste.
Rekolaisen mukaan Venäjällä nosteessa olevia sektoreita ovat ympäristö, digitalisaatio, smart city, teollisuuden investoinnit, maatalous, metsätalous, terveysteknologia ja koulutus. Tässä artikkelissa keskitytään smart city -teemaan ja jätekysymykseen. Muiden alojen mahdollisuuksia tutkitaan seuraavissa kirjoituksissa.
Venäjän väestörakenne noudattaa länsimaille tyypillistä kaavaa, jossa ikääntyvien osuus väestöstä kasvaa. Voimakas kaupungistuminen ja elinkaarensa ehtoopuolella oleva rakennus- ja liikennekanta asettavat paljon vaatimuksia asuin- ja kunnallisrakentamisen, infrastruktuurin sekä digitalisaation kehittämiselle. Rekolaisen mukaan tähän liittyy Venäjällä päivänpolttava smart city -teema. Älykaupunkihankkeissa ihmisten jokapäiväistä elämää ja yritysten toimintaa helpotetaan upottamalla digitaalisia ratkaisuja kaikkialle.
– Nykyaikaisen asumisen ja liikkumisen aloilla tapahtuu Venäjällä tällä hetkellä paljon, Rekolainen kertoo.
Älykaupunkiteema on keskeinen strateginen kehitysalue Venäjän siirtyessä digitalouteen. Vuonna 2017 julkaistu kansallinen digitalousohjelma korvattiin vuoden 2018 lopulla uudella ja se on voimassa vuoteen 2024 asti. Kansallisen hankkeen federaatiotasoiset hankkeet ovat digitaalisen ympäristön normatiivinen hallinta, informaatioinfrastruktuuri, digitalouden varastot, tietoturvallisuus, digitaaliset teknologiat ja digitaalinen valtionhallinto. Myös Venäjän rakennus- ja kunnallistekniikkaministeriön Smart City -konsepti kuuluu ohjelmaan ja sisältää muiden muassa asuin- ja kunnallistekniikan, älykkäät liikenneratkaisut, kaupunkiympäristön turvallisuuden, energiatehokkaat ratkaisut ja turismin.
Tavoitteena on muuttaa vuoteen 2024 mennessä älykaupungeiksi 18 kaupunkia 15 alueella. Kansallisten hankkeiden kokonaisbudjetti on 1 634,9 miljardia ruplaa ja rahoituksesta kaksi kolmasosaa tulee federaation budjetista. Edistyksellisimpiä ovat Pietari ja Moskova, joka oli jo vuonna 2016 maailman kolmanneksi älykkäin kaupunki Lontoon ja New Yorkin jälkeen ja on myös palkittu kansainvälisesti merkittävistä Smart City -teemaan liittyvistä kehityshankkeista.
Smart city -konseptit liittyvät suurelta osin kunnallisiin hankintoihin, joissa vaikuttaa Venäjällä aktiivinen tuonninkorvausohjelma. Sen mukaan valtio-omisteisten tai -kytköksisten yritysten on hankittavat ensisijaisesti kotimaassa valmistettuja tuotteita, mikäli sellaisia on saatavilla. Tällaisia on venäläisistä yrityksistä jopa 70 prosenttia. Suomalaisyritysten menestymismahdollisuudet tarjouskilpailuissa ovat paremmat, jos yritys on lokalisoitunut Venäjälle ja ehtinyt hankkia huomattavia referenssejä.
Smart city -ratkaisuja kehitetään Venäjällä aktiivisesti kansallisen ohjelman mukaisesti, ja Venäjä pyrkii jopa maailman johtavaksi digitalouden vientimaaksi.
Yksi Venäjän talouden kasvusektoreista on jäteala.
– Yhdyskuntajätepuoli on päivänpolttava aihe voimaan tulleen lakiasetuksen ansiosta ja myös jätevedenkäsittelyn puolella alkaa tapahtua, Rekolainen sanoo.
Uusien liiketoimintamahdollisuuksien synnyttäminen edellyttää suomalaisyrityksiltä ratkaisujen konseptointia.
SVKK on osa Team Finland -verkostoa ja sen vienninedistämismatkat ovat herättäneet runsasta kiinnostusta niin kotimaassa kuin Venäjällä. Suomalaisten ryhmien matkakohteina ovat olleet muiden muassa Jekaterinburg, Tšeljabinsk, Pihkova, Ufa ja Tšerepovets.
Matkoja järjestetään myös Suomeen päin. Ulkoministeri on kutsunut venäläistä mediaa Suomeen ja vierailuilla on tutustuttu Suomen korkeatasoiseen jätteiden käsittelyyn.
– Suomessa jätteistä käsitellään 95 prosenttia, kun taas Venäjällä käsittelyyn päätyvän jätteen osuus on vain alle 5 prosenttia, Rekolainen kertoo.
Jätealalla aktiivisesti toimii Suomessa esimerkiksi Business Oulu. Sen delegaatio osallistui WasteTech-messuihin (ВэйстТэк, www.waste-tech.ru) Moskovassa 4.–6.6.2019. Kahden vuoden välein järjestettävä WasteTech on Venäjän johtava jätteiden käsittelyyn, ympäristöteknologiaan ja uusiutuvaan energiaan erikoistunut messutapahtuma ja foorumi.
WasteTech on kunnallis- ja ympäristösektorin päätapahtuma, johon kokoontuvat ympäristöteknologian alan päätoimijat ja joka tarjoaa yrityksille ainutlaatuisia mahdollisuuksia verkostoitua sekä löytää uutta kysyntää ja uusia markkinoita. Tapahtuma on järjestetty vuodesta 1999 alkaen ja seuraava WasteTech on vuorossa 8. – 10.9.2020.
Miten Vaasan Seudun ja Pohjanmaan yritykset voisivat päästä osaksi älykaupungistumisen businessmahdollisuuksia ja ympäristöhaasteiden ratkaisua Venäjällä?
Viulevan Riikka Aution kirjoittama artikkeli on julkaistu alun perin Vaasa insider -portaalissa 3.7.2019.