Riikka Autio
2.9.2020
Yrittäjyydessä parasta on vapaus. Varsinkin pienyrittäjä voi määrittää melko vapaasti liiketoimintansa linjat, kuten strategiat, brändin painoarvon, yrityskulttuurin ja omat työaikansa.
Vapaudessa on kuitenkin myös kääntöpuoli: pienyrittäjä voi muun muassa valita, venyykö hän äärimmilleen eurojen eteen vai asettaako hän säännöllisen rytmin etusijalle myynnin kustannuksella.
Tapahtui tosielämässä eilen: Sain potentiaaliselta asiakkaalta aamulla puhelimitse tarjouspyynnön ja aikaa tarjouksen tekoon tähän päivään kello 13 saakka, jolloin yrityksen johtoryhmä käsittelee asiaa.
Olimme keskustelleet asiakkaan kanssa tilanteesta jo aiemmin ja tunnistaneet monia kohtia, joissa voisin asiantuntijana auttaa yritystä parantamaan sen edellytyksiä menestyä – saada lisää asiakkaita, myyntiä ja hyviä työntekijöitä.
Mitä vaihtoehtoja pienyrittäjällä on tilanteessa, jossa vuorokauteen on jo valmiiksi buukattu yhtä ja toista velvoittavaa? Yrittäjyyden kiehtovin ulottuvuus, joka tässäkin on tarjolla, on vapaus valita oman mielen mukaan: voi tarttua tilaisuuteen, mikä tietää rajua työtuntien venymistä, tai luopua pelistä ja tyytyä nykytilaan.
Tositarina eteni tarjouksen tekoon pikkutunneille asti ja ennen herätystä jäljellä olevaan kolmen ja puolen tunnin nukkumisaikaan. Mutta miksi yksi valitsee venymisen ja toinen tarttumatta jättämisen?
Päätökseen vaikuttavat muun muassa työn mielekkyys, yrityksen ja myös yrittäjän nykytilan ja tavoitetilan välinen ero sekä yrittäjän arvomaailma, persoona ja kapasiteetti.
Yrittäjän sisukkaasta venymisestä seuraa pääosin hyvää. Se luo edellytykset liiketoiminnan kehittymiselle ja liikevaihdon kasvulle, jotka puolestaan lisäävät yrityksen kilpailukykyä ja edistävät isossa kuvassa koko kansantaloutta.
Jokaisen yrittäjän – myös mikrokokoisen – on tärkeää muistaa tämä aspekti tuskaillessaan voimattomuuttaan. Pienistä teoista syntyvät suuret liikkeet, onpa kyse Suomi Oy:stä, globaalista hiilineutraaliudesta tai perheenisän elämäntaparemontista.
Yrityksen tasolla jokainen venyminen tuottaa uutta ja laajentaa toimintaedellytyksiä tulevaisuudessa. Yrittäjän käteen jää ponnistuksista uusia toimintamalleja ja dataa, joiden hyödyntäminen vastaavissa tilanteissa myöhemmin nopeuttaa ja helpottaa toimintaa.
Puhutaan monistettavuudesta ja skaalautuvuudesta, jotka lisäävät merkittävästi tehokkuutta.
Yksilötasolla ponnistelu tuottaa kokemuksia, joita moni pitää yrittämisen suolana. Itsen haastaminen ja omin rajojen ylittäminen tuottavat mielettömiä tunteita, jotka ruokkivat jaksamista. Aina yhtä kokemusta, tietoa ja taitoa rikkaampana yrittäjä uskaltaa ja jaksaa pysyä rohkeana.
Ponnistelu on osa yrittäjän hyvän energian kehää ja kiertokulkua, jossa yhden yrittäjän sisukkuus levittää hyvinvointia jatkumona ympäröivään yhteisöön ja yhteiskuntaan.
Yrittäjän vapauteen liittyy vastuu. Valitessaan äärimmäisen venymisen yrittäjän ei pidä laiminlyödä velvoitteitaan, joista elintärkeä on yrittäjän oman hyvinvoinnin vaaliminen.
Jatkuva ylipuristaminen kuluttaa ja johtaa lopulta umpikujaan, jossa kärsivät yrittäjän lisäksi läheiset ja työyhteisö. Rasituspankissa on oltava viikon tai ainakin kuukauden aikajänteellä vastinparina riittävästi latautumista.
Yrittäjän on venyttävä kohtuudella – riittävästi, jotta kehitys pysyy käynnissä ja rattaat liikkeessä, mutta ei liikaa, sillä se syö polttoaineen ja potentiaalin. Tämä on vahva suositus.
Viulevan Riikka Aution kirjoittama artikkeli on julkaistu alun perin Vaasa Insider -portaalissa 2.9.2020.