
Riikka Autio
20.4.2022
Vaasan Yrittäjien puheenjohtaja Jenni Parpala on pohtinut kolumnissaan ratkaisuja Vaasan seudun työvoimapulaan. Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKin toimitusjohtaja Stefan Råback puolestaan toteaa, että osaavaa työvoimaa ei löydy hokkuspokkus-keinoilla, vaan ratkaisu vaatii yritysten, Vaasan kaupungin, Vaasan Yrittäjien ja muiden tahojen yhteisiä ponnisteluja. Toimiin on jo tartuttukin, ja esimerkiksi Vaasan kaupungin uudessa brändissä veto- ja pitovoimatalkoisiin on kutsuttu kaikki osapuolet asukkaat mukaan lukien.
Toimintaympäristön ja rakenteiden muuttaminen vaatii paljon aikaa, mutta työvoimapula on Parpalan sanoin ”tikittävä aikapommi”. Onneksi yrityksillä on omissa käsissään paljon työkaluja, joilla ne voivat tehdä ripeitä muutoksia työvoiman houkuttelemiseksi ja vaihtuvuuden vähentämiseksi.
Työnantajan houkuttelevuus ja työntekijöiden viihtyvyys ovat edellytyksiä työvoiman saamiselle ja pysymiselle. Sen totesimme tälläkin viikolla suunnitellessamme erään konepajayhtiön johdon kanssa toimenpiteitä, joilla saadaan uusia työntekijöitä ja pidetään vanhat mukana yrityksen kasvussa.
Ylivertainen työntekijäkokemus ja työnantajamielikuva tunnistetaan menestystekijöiksi erityisesti start-up-henkisissä kasvuyrityksissä. Yrityksen sisäisten tekijöiden, kuten kulttuurin ja arvojen tärkeys on tänä päivänä yleisesti tiedossa, ja nuorissa yrityksissä ne on mahdollista ja helppoa ottaa johtamisen perustaksi.
Joka soppeen ulottuva kilpailun kiristyminen ja kansainvälistyminen ovat kuitenkin tehneet työntekijäkokemuksesta ja työnantajabrändistä perusvaatimuksen myös perinteisillä aloilla. Jos yritys haluaa menestyä, sen on pakko panostaa jatkuvasti henkilökuntaan sekä yrityksen näkymiseen hyvässä valossa ja oikeissa paikoissa työvoimamarkkinoilla.
Työntekijöiden houkuttelemiseksi ja varsinkin pitämiseksi tarvitaan muutakin kuin perustasoa. Perusmahdollisuuksien, peruskoulutusten, peruspalkkatason ja perusmukavan työporukan lisäksi on tarjottava jotain ainutlaatuista, joka ruokkii kiinnostusta työnhakuhetkellä ja sen jälkeen. Tarvitaan näköaloja, mahdollisuuksia ja tunnetta.
Ensisijaista on luoda työntekijöiden pysymisen perusedellytykset. Kun yrityksessä on selkeä visio tulevaisuuden kehityksestä, osaavaa johtamista sekä vakuuttavat ihmiset, prosessit ja järjestelmät, työtekijät kokevat dynaamista pohjavirettä ja yritys kehittyy jatkuvasti. Vahva perusta tuottaa kannattavuutta ja vakavaraisuutta, jotka mahdollistavat hyvän työntekijäkokemuksen luomisen sekä rekrytointien kannalta houkuttelevat näköalat ja uramahdollisuudet.
Perustan ollessa kunnossa voidaan keskittyä työntekijöiden kokemusten parantamiseen. Mitä paremmin asiat yrityksessä vastaavat yksilöiden odotuksia, sitä mielekkäämpänä koko organisaatio kokee työnteon yrityksessä. Alasta riippumatta tarvitaan pehmeitä arvoja ja työkaluja, joilla ihmisiin puhalletaan tunnetta ja inspiraatiota.
Työntekijäkokemus on rekrytointien onnistumiseksi kriittinen, sillä se linkittyy suoraan yleiseen työnantajamielikuvaan työntekijöiden, sidosryhmien ja median välittämien viestien kautta. Hyvä työntekijäkokemus tukee työnantajabrändiä ja sitä kannattaa hyödyntää rekrytointiviestinnässä.
Työnantajamielikuvan rakentaminen on lupausten esittämistä ja lunastamista. Tavoitteena on, että tulevaisuuden potentiaaliset työntekijät tunnistavat jo varhain yrityksen arvojen vastaavan omiaan ja kokevat halua päästä yrityksen työntekijäksi.
Koska perustaso ei riitä erottumiseen, työvoimaa tarvitsevassa yrityksessä kannattaa tehdä töitä oman ainutlaatuisuuden tunnistamiseksi ja rakentaa mielikuvat aitojen vahvuuksien pohjalta. Jos syvintä olemusta ja perusarvoja ovat positiivisuus ja kaveria ei jätetä -asenne, niiden tulee luonnollisesti toteutua arjessa, mutta sen lisäksi niistä kannattaa viestiä aktiivisesti. Kuten olen jo aiemmin kirjoittanut, investoinnit työnantajabrändiin ovat välttämättömiä ja maksavat takaisin mm. onnistuneina rekrytointeina.
On syytä muistuttaa, että mielikuvien tulee olla yhtä todellisuuden kanssa. Työnantajaimagon rakentamiseen liittyy falskiuden vaara: omaa imagoa saatetaan kiillottaa, mutta kohderyhmän ja suuren yleisön mielikuvat eivät välttämättä muutu tai kohtaa yrityksen pyrkimysten kanssa. Feikit tunnistetaan, ja ristiriita lisää epäluottamusta. Helposti itserakkauteen taipuvaisen imagonrakentamisen sijaan kannattaa keskittyä aitojen mielikuvien selvittämiseen ja muokkaamiseen.
Artikkeli on julkaistu alun perin @Vaasa insider 9.2.2022.
Sivustomme käyttää evästeitä. Hyväksymällä tämän voimme taata parhaan käyttökokemuksen verkkosivuillamme. Lue lisää.
Valitse evästeet
Osa evästeistä vaaditaan verkkosivuston toimintaan ja osa mahdollistaa erinäisten lisäominaisuuksien käytön. Voit alla olevasta listasta määrittää, mitä vaihtoehtoisia evästeitä on lupa käyttää. Rastita ne kohdat, jotka sallit. Voit lukea lisätietoja evästekäytännöistämme täältä.
Huom! Jos olet aiemmin sallinnut vain tietyt evästeet, näkyvät ne automaattisesti rastitettuina. Voit poistaa hyväksynnän poistamalla rastin ja tallentamalla asetukset uudelleen.